Turkka ja Iina saivat arvonnassa numeron 8, eli suorittivat toiseksi viimeisessä parissa. Suurempi numero aloitti tottiksella ja pienempi meni paikallaoloon. Iinan kytkettynä seuraaminen meni niin kuin pitikin; piti kontaktin ja hyvän paikan koko kaavion. Vapaana seuraaminen oli toisinto edellisestä. Liikkeestä istumisen valmisteleva seuraaminen edelleen hyvä, jätössä ohjaaja antoi pienen vartaloavun. Koira toteutti jättökäskyä nopeasti ja asento oli oikea. Myös maahanmeno ok. Luoksetulo oli reipas, mutta eteentulo hieman vino. Myös perusasento jäi aavistuksen vajaaksi. Kaikin puolin siisti kokonaisuus. Teki loppuun asti hyvässä vireessä töitä ilman suurempia virheitä. Ohjaaja loisti kuin Naantalin aurinko, kun vei koiraa paikallaoloon. Paikallaolon kanssa ei ole juuri ongelmia ollut, joten koe oli tässä vaiheessa teoriassa jo läpäisty. Mutta koskaan ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa...
Iina oli paikallaolossa hieman levottoman oloinen alusta saakka. Pää pyöri ja selvästi paikallaolopaalulla oli joku mielenkiintoinen haju. Parin seuraamisten ajan Iina jaksoi pötkötellä paikoillaan, kunnes houkutus kävi liian suureksi ja nousi seisomaan. Iina haisteli maata intensiivisenä ja pyöriskeli parin metrin säteellä. Ei kuitenkaan ollut lähdössä paalulta mihinkään. Ennen parin luoksetuloa tuomari pyysi Turkkaa palaamaan koiran luo. Turkka itse, minä sekä moni suorituksen nähnyt piti itsestään selvänä, että koe meni läpi että heilahti, vaikka paikkamakuu meni plörinäksi. Tuomarilla oli ollut tähän saakka todella löysä linja. Oli päästänyt läpi koiria, jotka paitsi nousivat paikallaolosta, tekivät myös muissa liikkeissä huomattavia virheitä.
Hämmästys oli suuri, kun tuomari antoi Turkalle arvostelua; kisavalmis koira, kaikki liikkeet erinomaisia, mutta paikallaolon vuoksi ei voi päästää läpi. Whoooooot? HIEMAN linja tiukkeni meidän kohdalla. Paikallaolohan meni tottakai hylsyksi, koska koira liikkui oman mittansa, mutta mistä hitosta lähti loput pisteet?!?! Siihen emme saaneet koskaan selitystä. Ylituomari ei ottanut kantaa, koska ei ollut nähnyt suoritusta, joten ei auttanut muu kuin niellä pettymys (tai vitutus, mitäpä sitä kaunistelemaan) ja tyytyä tuomarin päätökseen.
Hylsystä tuomarin osoitteleminen on toki säälittävää - pitäisi katsoa peiliin, jos koira ei suoriudu kokeesta eikä tuomariin, mutta tässä tapauksessa menee kyllä yli hilseen. Jos pompauttaa yhden paikallaolosta nousemisesta, sama linja pitäisi pitää jokaisen koirakon kohdalla. Tänään linja ei pitänyt.
Ei kai tässä muutakaan voi kuin nostaa lippu ylös, marssia paikallaolosulkeisiin ja toivoa, että saadaan jostain nopeasti uusi koepaikka. P-oloa lukuunottamatta voimme olla Iinan suoritukseen todella tyytyväisiä.
Tyytyväinen voi olla myös samaan kokeeseen osallistunut Leena, joka porskutteli Sympe-riisenin kanssa BH:n läpi hienolla suorituksella. Sydämelliset onnittelut! :)
Muutama kuvakin tuli räpsittyä.
Ilmoittautuminen. Iinaa naurattaa koko touhu. :D
Remmiseuraamista.
Käännös oikeaan.
Ja matka jatkuu...
Pysähdys.
Henkilöryhmässä.
Vapaana seuraamista.
Helppoa kuin heinänteko.
Istu.
Maahan.
Ja tähän kosahti koko homma. PRKL!!! >(
