31. tammikuuta 2012
30. tammikuuta 2012
Hiihtokauden starttaus lähenee...
...vaan saapa nähdä hiihdetäänkö Kiimingissä viikonloppuna. Pakkasta on luvassa koko alkaneelle viikolle reippaanlaisesti, ja vielä lauantaillekin -24. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Lenkitkin typistyvät näillä keleillä olemattomiin, tosin Iina kävi tänään jälleen hierojalla, joten pari päivää täytyy ottaa muutenkin iisimmin. Nyt oli tyttö säilynyt aikas vetreässä kunnossa sitten viime käynnin! :)
29. tammikuuta 2012
Tokoilua
OKK:n tokokouluttajille järjestettiin viikonloppuna kaksipäiväinen koulutus. Vähän harmittaa, että oltiin Annin kanssa mukana vain sunnuntaina, sillä sain päivästä irti paljon.
Oltiin Annin kanssa demokoirakkona, ja me saatiin aiheeksi idari. Tehtiin liike ensin kokonaisuudessaan liikkuroituna, jonka jälkeen otettiin suorituksessa ilmenneet virheet suurennuslasin alle ja pilkottiin liike pieniin palasiin. Tehtiin myös kontakti-/häiriöharjoituksia, jollaisia pitäisi tehdä Annille paljon nykyistä enemmän... Oma suoritusvuoro oli napakka, mutta oikeastaan enemmän ahaa-elämyksiä tulikin katselemalla ja kuuntelemalla. Hallin tyhjennyttyä oli ihan pakko jäädä testaamaan paria juttua ruutuun ja ohjattuun. :) Päivä oli minulle todella tarpeen. Toivotaan, että motivaatio säilyy maaliskuulle saakka, sillä menin ja ilmoitin koirani kokeeseen. Hui.
Tokoilujen jälkeen käytiin reippailemassa ihanassa ilta-auringon paisteessa tunnin lenkki. Pakkasta oli -20, eikä yksikään koirista nostellut kinttujaan. Mehän aletaan karaistua. :D
Tästä kuvasta mun sydän menee sykkyrälle. Minun Anni niin onnellisena, nauraa korvillaan ja koko olemuksellaan.
Aurinko painuu mailleen...
Oltiin Annin kanssa demokoirakkona, ja me saatiin aiheeksi idari. Tehtiin liike ensin kokonaisuudessaan liikkuroituna, jonka jälkeen otettiin suorituksessa ilmenneet virheet suurennuslasin alle ja pilkottiin liike pieniin palasiin. Tehtiin myös kontakti-/häiriöharjoituksia, jollaisia pitäisi tehdä Annille paljon nykyistä enemmän... Oma suoritusvuoro oli napakka, mutta oikeastaan enemmän ahaa-elämyksiä tulikin katselemalla ja kuuntelemalla. Hallin tyhjennyttyä oli ihan pakko jäädä testaamaan paria juttua ruutuun ja ohjattuun. :) Päivä oli minulle todella tarpeen. Toivotaan, että motivaatio säilyy maaliskuulle saakka, sillä menin ja ilmoitin koirani kokeeseen. Hui.
Tokoilujen jälkeen käytiin reippailemassa ihanassa ilta-auringon paisteessa tunnin lenkki. Pakkasta oli -20, eikä yksikään koirista nostellut kinttujaan. Mehän aletaan karaistua. :D
Tästä kuvasta mun sydän menee sykkyrälle. Minun Anni niin onnellisena, nauraa korvillaan ja koko olemuksellaan.
Aurinko painuu mailleen...
28. tammikuuta 2012
Pakkanen paukkuu
Paukkupakkanen on pistänyt jarrua koirien lenkittämiselle. Ladulle tai mönkkärilenkille ei siis olla päästy, mutta aivonystyröitä on rassattu senkin edestä. Iina pääsi treenaamaan hallillekin perjantaina, ohjelmassa oli mm. noutoja. Irtoaa kapulalle suht reippaasti, mutta palautus saisi olla nopeampi. Eri variaatioin muutama suht räväkkä (mietin, voiko tätä sanaa käyttää, kun kyseessä on Iina... :D) toisto, ja tämänpäiväinen reeni oli siinä.
Lauantaina oli niin ihanan kirkas keli, että uhmattiin pakkasukkoa ja käytiin koirien kanssa ulkoiluttamassa kameraa. Iinakin oli mukana, vaikka ei linssin eteen tänään sattunutkaan.
Lauantaina oli niin ihanan kirkas keli, että uhmattiin pakkasukkoa ja käytiin koirien kanssa ulkoiluttamassa kameraa. Iinakin oli mukana, vaikka ei linssin eteen tänään sattunutkaan.
22. tammikuuta 2012
Äksöniä
Treenirintamalla ei ole niin hiljaista miltä blogin perusteella vaikuttaa. Tämäkin viikonloppu on pitänyt sisällään varjelusreenejä, tottista, hiihtoa, kikkarointia... Iinan varjelustreeneissä on menty eteenpäin aimo harppaus. Annikin on käynyt maalimiestä nykryhampaillaan pelottelemassa. :) Annin kanssa on kuitenkin pääasiassa keskitytty tokoiluun, lähinnä ohjattua, kakeja ja tunnaria ollaan viime aikoina viilattu. Vähän on jotenkin motivaatio tuon tokoilun kanssa edelleen hakusessa, saapa nähdä päästäänkö koskaan enää kokeeseen saakka... Me niin kaivataan kesää ja jälkitreenejä.
Iina on loistanut myös hiihtoreeneissä. Sen motivaatio, vai pitäisikö sanoa raivo, vetohommiin kasvaa kerta kerralta, eikä sillä ole vaikutusta, lähteekö se tyhjälle ladulle vai jäniksen perään. Kaikkensa antaa aina. Vielä viime talvena toisen koirakon ohitettuaan saattoi jäädä himmailemaan ja odottelemaan kaveria, mutta nyt veto jatkuu ohituksen jälkeenkin. Ja mikä parasta, Iinan kanssa ei tarvitse pelätä rähinöitä tai hammasteluja, ohittaa puhtaasti aina.
Viikonlopun ilotteluja. Kuvassa Zero, viikonlopun yövieras Zara ja Iina.
Iina on loistanut myös hiihtoreeneissä. Sen motivaatio, vai pitäisikö sanoa raivo, vetohommiin kasvaa kerta kerralta, eikä sillä ole vaikutusta, lähteekö se tyhjälle ladulle vai jäniksen perään. Kaikkensa antaa aina. Vielä viime talvena toisen koirakon ohitettuaan saattoi jäädä himmailemaan ja odottelemaan kaveria, mutta nyt veto jatkuu ohituksen jälkeenkin. Ja mikä parasta, Iinan kanssa ei tarvitse pelätä rähinöitä tai hammasteluja, ohittaa puhtaasti aina.
Viikonlopun ilotteluja. Kuvassa Zero, viikonlopun yövieras Zara ja Iina.
17. tammikuuta 2012
14. tammikuuta 2012
Rokualla
Turkka kävi Iinan kanssa hiihtelemässä Rokualla VUL:n järjestämällä harjoitusleirillä. Iina pääsi juoksemaan kahdesti kolmosen lenkin. Suksi luisti ja koira juoksi hyvin, pari puhdasta ohitustakin oli lenkeille mahtunut.
Iina kurvaa ekalle kierrokselle.
Lasku stadionille.
Maalisuoralla.
Toisen kierroksen loppukiri.
Iltapäivän ohjelmassa oli tekniikkaharjoituksia ilman koiraa.
Iina kurvaa ekalle kierrokselle.
Lasku stadionille.
Maalisuoralla.
Toisen kierroksen loppukiri.
Iltapäivän ohjelmassa oli tekniikkaharjoituksia ilman koiraa.
11. tammikuuta 2012
Iina hierojalla
Iina kävi hierojalla. Pieniä jumeja siellä täällä, mutta ei läheskään yhtä isoja kuin viimeksi. Tehtiin samalla lihashuoltosuunnitelma kisakaudeksi.
Iinan alustava kisakalenteri:
* 4.2. VUL:n naru-SM Kiiminki
* 11.2. Dobberimestikset Hämeenlinna
* 3.-4.3. SPKL:n SM-hiihdot
* 10.-11.3. Keminmaa
Iina on huhkinut ladulla, roikkunut hihassa ja vaikka mitä. Annin kanssa joka ilta jotain pientä olkkaritottiksentynkää.
Iinan alustava kisakalenteri:
* 4.2. VUL:n naru-SM Kiiminki
* 11.2. Dobberimestikset Hämeenlinna
* 3.-4.3. SPKL:n SM-hiihdot
* 10.-11.3. Keminmaa
Iina on huhkinut ladulla, roikkunut hihassa ja vaikka mitä. Annin kanssa joka ilta jotain pientä olkkaritottiksentynkää.
4. tammikuuta 2012
Hiihtokauden korkkaus
Iina pääsi tänään ladulle ensimmäistä kertaa tälle talvelle, ja voi sitä riemua. Koira ei ollut pysyä huoltajalla hanskassa, kun oli niin täpinöissään. Pääsi lähtemään kaverin perään, matkaa kertyi kahdelle kierrokselle nelisen kilometriä. Suunnat olivat olleet vähän hakusessa pitkän tauon jälkeen, muutoin oli vetänyt apinanraivolla koko matkan, ja maalissa olisi lähtenyt vielä uudelle kierrokselle. Vetoja Iinalle on tehty pitkin syksyä ja talvea mönkkärillä, joten ihan rapakunnossa tyttö ei ole, ja näyttihän tuo hiihtäjälläkin suksi luistavan. :)
1. tammikuuta 2012
Uusi vuosi, vanhat kujeet
Tulipa käytyä lueskelemassa vuoden 2010 joulukuun blogimerkintöjä, ja suuria on näköjään lupailtu vuodelle 2011 koiraurheilurintamalla.
Annin kanssa olin asettanut tavoitteeksi korkata tokon EVL-luokan, se tavoite jäi kuitenkin saavuttamatta. Kevättalvi hurhahti tiiviisti valjakkourheilun parissa, kesä jälkipuuhissa ja syksy halliin pääsyä odotellessa... Toinen tavoite oli saada Annin kanssa JK3-koulutustunnus, jonka nappasimmekin heti kevään ensimmäisestä jälkikokeesta Iisalmesta. Uskaltauduimme ensimmäistä kertaa myös dobberimestiksiin, jotka järjestettiin Kemissä yöttömän yhteydessä. Tulosta ei tullut maaston mentyä pipariksi, mutta mukavia muistoja jäi kisapäivästä - kannatti lähteä! :) Myöhään syksyllä kävimme vielä Lieksassa rajoittamattomassa jälkikokeessa kokeilemassa onneamme, mutta tottispisteet (79) eivät riittäneet maastoon, ja sieltäkin palasimme kotiin tyhjin käsin. Koekäyntejä ei siis Annille monta kertynyt vuonna 2011.
Hiihtostartteja Annille kertyi vuonna 2011 kaikkiaan kolme, joista päällimmäisenä mieleen jäivät rotumestaruushiihdot Hämeenlinnassa (rm-pronssia) ja SM-kisat Lieksassa (SM7). Näyttelyrintamalla reissu Norjan Harstadiin jäi vuoden ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Norjan reissulta kahmaistiin CERT, CACIB, ROP ja sitä myöten Annista tuli Norjan muotovalio sekä C.I.B.
Terveyssektorilta mainittakoon sydänultra, jossa Anni kävi syksyllä. Tutkimuksessa löytyi viitteitä DCM:aan ja odotamme edelleen pääsyä jatkotutkimuksiin. Löydöksistä huolimatta koira on kuitenkin ollut oireeton, iloinen ja energinen oma itsensä ja elämä on jatkunut tutkimuksen jälkeen kuten ennenkin. Vetohommista Anni joutui kuitenkin luopumaan.
Iinan tavoitteena oli treenata ahkerasti suojelua, tottista ja jälkeä, ja ahkeria ovat rusakko ja isäntä olleetkin. Ovet ZTP-testiin aukesivat Saksan A/A-lonkkalausunnon myötä, testi siirtyi kuitenkin Iinan osalta vuodelle 2012. Valjakkohiihtoura sen sijaan korkattiin ja puolenkymmentä kisaa Turkka kävi rusakon kanssa hiihtelemässä, merkittävämpänä saavutuksena SM-pronssi viestiltä. Syksyllä Iina korkkasi myös canicrossuran Imatran SM-kisoissa. Näyttelyt jätettiin Iinan kanssa suosiolla kauniimmille yksilöille.
Zero on porskutellut lauman matkassa ja nautiskellut elämästään. Toivotaan, että saamme pitää äijänkäppänän hengissä ja terveenä alkaneenakin vuonna. Terveitä päiviä toivomme myös luonnollisesti tytöille. Annin kanssa olisi haaveena VIHDOIN päästä korkkaamaan se EVL... Tällä hetkellä kyllä näyttää aika epätodennäköiseltä, että ainakaan kevätkaudella, lähinnä ruutu ja ohjattu meitä jarruttelee. Jälkikoepaikkoja yritetään saada heti toukokuusta lähtien parhaamme mukaan, että päästäis niitä ykkösiä metsästelemään. Jos edes yksi ykkönen saatais... Hiihtelyt on Annin osalta hiihdelty, ehkä Ruåttinmaalla käydään näyttely tai pari. Iinan tavoitteena olisi suorittaa ZTP ja jatkaa ahkeraa purujen, tottiksen ja jäljen treenausta, ja käydä juoksemassa muutamat hiihto- ja canicrosskisat. Siinäpä sitä taas yhdeksi vuodeksi onkin puuhaa... Nyt ei muutako reenaamaan. ;)
Annin kanssa olin asettanut tavoitteeksi korkata tokon EVL-luokan, se tavoite jäi kuitenkin saavuttamatta. Kevättalvi hurhahti tiiviisti valjakkourheilun parissa, kesä jälkipuuhissa ja syksy halliin pääsyä odotellessa... Toinen tavoite oli saada Annin kanssa JK3-koulutustunnus, jonka nappasimmekin heti kevään ensimmäisestä jälkikokeesta Iisalmesta. Uskaltauduimme ensimmäistä kertaa myös dobberimestiksiin, jotka järjestettiin Kemissä yöttömän yhteydessä. Tulosta ei tullut maaston mentyä pipariksi, mutta mukavia muistoja jäi kisapäivästä - kannatti lähteä! :) Myöhään syksyllä kävimme vielä Lieksassa rajoittamattomassa jälkikokeessa kokeilemassa onneamme, mutta tottispisteet (79) eivät riittäneet maastoon, ja sieltäkin palasimme kotiin tyhjin käsin. Koekäyntejä ei siis Annille monta kertynyt vuonna 2011.
Hiihtostartteja Annille kertyi vuonna 2011 kaikkiaan kolme, joista päällimmäisenä mieleen jäivät rotumestaruushiihdot Hämeenlinnassa (rm-pronssia) ja SM-kisat Lieksassa (SM7). Näyttelyrintamalla reissu Norjan Harstadiin jäi vuoden ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Norjan reissulta kahmaistiin CERT, CACIB, ROP ja sitä myöten Annista tuli Norjan muotovalio sekä C.I.B.
Terveyssektorilta mainittakoon sydänultra, jossa Anni kävi syksyllä. Tutkimuksessa löytyi viitteitä DCM:aan ja odotamme edelleen pääsyä jatkotutkimuksiin. Löydöksistä huolimatta koira on kuitenkin ollut oireeton, iloinen ja energinen oma itsensä ja elämä on jatkunut tutkimuksen jälkeen kuten ennenkin. Vetohommista Anni joutui kuitenkin luopumaan.
Iinan tavoitteena oli treenata ahkerasti suojelua, tottista ja jälkeä, ja ahkeria ovat rusakko ja isäntä olleetkin. Ovet ZTP-testiin aukesivat Saksan A/A-lonkkalausunnon myötä, testi siirtyi kuitenkin Iinan osalta vuodelle 2012. Valjakkohiihtoura sen sijaan korkattiin ja puolenkymmentä kisaa Turkka kävi rusakon kanssa hiihtelemässä, merkittävämpänä saavutuksena SM-pronssi viestiltä. Syksyllä Iina korkkasi myös canicrossuran Imatran SM-kisoissa. Näyttelyt jätettiin Iinan kanssa suosiolla kauniimmille yksilöille.
Zero on porskutellut lauman matkassa ja nautiskellut elämästään. Toivotaan, että saamme pitää äijänkäppänän hengissä ja terveenä alkaneenakin vuonna. Terveitä päiviä toivomme myös luonnollisesti tytöille. Annin kanssa olisi haaveena VIHDOIN päästä korkkaamaan se EVL... Tällä hetkellä kyllä näyttää aika epätodennäköiseltä, että ainakaan kevätkaudella, lähinnä ruutu ja ohjattu meitä jarruttelee. Jälkikoepaikkoja yritetään saada heti toukokuusta lähtien parhaamme mukaan, että päästäis niitä ykkösiä metsästelemään. Jos edes yksi ykkönen saatais... Hiihtelyt on Annin osalta hiihdelty, ehkä Ruåttinmaalla käydään näyttely tai pari. Iinan tavoitteena olisi suorittaa ZTP ja jatkaa ahkeraa purujen, tottiksen ja jäljen treenausta, ja käydä juoksemassa muutamat hiihto- ja canicrosskisat. Siinäpä sitä taas yhdeksi vuodeksi onkin puuhaa... Nyt ei muutako reenaamaan. ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)