Lokakuun iltahämärässä

Toktok

Turkan uuden maastopyörän saavuttua Matkahuoltoon ei allekirjoittaneen ole tarvinut koirien lenkityksestä huolehtia. Ovat käyneet joka päivä reippailemassa pitkiä lenkkejä säällä kuin säällä. Toistaiseksi koirat ovat juosseet pyörälenkit irti, pyörään on ostamatta vielä se härpäke, johon saa koiran vetonarun kiinni.

Annin kanssa ollaan vaihdettu jo tokovaihteelle, mutta hallikautta ei olla vielä päästy aloittamaan, kuplasta uupuu vielä sähköt. Kotona ollaan räpöstelty lähinnä kaukoja, z-kävelyä ja luoksetuloja. Kaukoissa on ollut takapalkka, joka on toiminut hyvin. Lyhyeltä matkalta ei enää edistä s-m -siirtymässä. Jes! Z-kävely on onnistunut myös ihan hyvin, ei asentovirheitä, ainoastaan seisomisessa on kääntymisvaara, kun ohjaaja siirtyy koiran taakse. Luoksetuloissa en muistanutkaan kesätauon jälkeen, kuinka helposti alkaa ennakoimaan stoppeja... Merkki-, ruutu-, ohjattu- ja tunnarihommiakin olisi syytä alkaa tahkoamaan, mikäli meinataan päästä kisaamaankin joskus, tuloksista puhumattakaan.

Pureskeluleirillä

Vuoden viimeinen pyrähdys Turkuun treenaamaan, mukana Iina, A & Z jäivät viikonlopuksi hoitoon. Hyviä treenejä, loistavaa seuraa, kiva leiripaikka ja kelitkin suosi. Kiitos jälleen DTT! :)

Viikon puuhastelut

Päästiin/jouduttiin lähtemään sunnuntaina Lieksasta kotimatkalle niin aikaisin, että oltiin kotona päivännäöllä. Iinalle n. 700 askeleen jälki kynnökselle, teemana tyhjät kulmat ja itsenäinen ongelmanratkaisu.

Tiistaina purut ja tottikset, Iina kävi kentällä kahteen otteeseen, teemana passiivinen äijä. Anni teki tottista, lähinnä jääviä ja luoksetuloja. Sunnuntaisesta perseilystä ei tietoakaan.

Torstaina Iina jälleen pellolla, tällä kertaa jälki pitkähköön heinään. Hyvä reeni kuulemma, itse en ollut tätä todistamassa. Annin kanssa vaihdettiin tokovaihde silmään ja muisteltiin kotipihassa vähän kaukoja ja luoksetulon stoppeja. Stopit hyvät, kakeissa etenee S-M -siirtymässä ja pakittaa S-I -siirtymässä. Pimeiksi syysilloiksi on tiedossa taas kovasti näpertämistä...

Canicross SM ja Lieksan jälkikoe

Iina korkkasi lauantaina canicrossuransa SM-kisoissa Imatralla. Alunperin Turkan piti juosta Annin kanssa, mutta koska mustan pumpun kondis on edelleen kysymysmerkki, päätettiin vaihtaa koiraa. Vaikka Iinalle ei juoksuvetoja ennätetty juurikaan tehdä, ja rusakko paranteli vasta pari viikkoa tassujaankin, koiralla on kuitenkin jonkinlainen peruskunto olemassa, ja uskoimme sen selviytyvän viitosesta. Mitään kärkisijoitusta emme tokikaan odottaneet.

Iina oli kisapaikalla heti vetovaljaat ylleen saatuaan kartalla siitä, mitä tuleman pitää. Lähdössä tempoili siihen malliin, että sai isäntä roikkua nahkoissa ihan tosissaan, ettei Iina täpinöissään pakita valjaista irti ja karkaa juoksubaanalle omin päin. Lähtö oli vauhdikas ja sitä vauhtia riitti ensimmäiselle kolmelle kilometrille vähän liiankin kanssa. Kolmen kilomertin kohdalla Turkka ja Iina olivat vielä sekunnin päässä kärjestä, mutta viimeiselle kahdelle kilometrille ei enää riittänyt tarpeeksi paukkuja, että olisivat saaneet pidettyä saman vauhdin yllä. Maalin ylittivät ajassa 17.05,4 ja sijoitus oli lopulta 6/8. Koira ja isäntä antoivat molemmat kaikkensa, joten ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. :)

Lähtö.







Maaliin.



Huh huh.



Mökillä Iina ja Turkka tutustuivat maastopyörään.





Koeajo Camin kanssa.



Niinhän siinä kävi, että Turkalle lähti oma pyörä tilaukseen.

Varhain sunnuntaiaamuna ajelimme tukikohdastamme Kiteeltä Lieksaan jälkikokeeseen. Homman nimi oli siis tottiksen perusteella maastoon. Kaksipäiväisen kokeen toiselle päivälle oli ilmoittautunut kaikkiaan 24 koirakkoa, joista paikalla oli 19. Aamu oli todella kolea; -4 astetta, luihin ja ytimiin saakka tunkeva viima, hengitys höyrysi ja joka paikka oli valkoisen kuuran peitossa. Tottis suoritettiin kahdella kentällä, me päästiin arvonnassa B-kentälle, jossa tuomarina toimi Matti Koistinen. Numerolla 14 suoritimme toisessa parissa, ja suuremmalla numerolla jouduttiin ensimmäisenä paikallaoloon. Annilla oli kylmä jo kentälle mennessä, ja kun hain koiran pois paikallaolosta se tärisi ihan holtittomasti. Riepu. Ihme että ylipäätään suostui pötköttämään jäisellä nurmikolla koko parin suorituksen ajan. Paikallaolosta arvosanaksi erinomainen.

Seuraamisessa Anni ei ollut oma itsensä. Suoritus oli kokonaisuudessaan jotenkin voimaton. Sakaran täyskäännöksessä koira ei pysynyt mukana ja jotenkin onnistui pyöräyttämään itsensä ohjaajan oikealle puolelle. Henkilöryhmästä paineistui selkeästi, piti kuitenkin paikkansa ja kontaktin. Tuomarin kommentit seuraamisesta: liian tiivis, poikittaa juoksu- ja hitaassa osuudessa ja sählää sakaran täyskäännöksessä, arvosana hyvä.

Pakka levisi kunnolla vasta jäävissä - istuminen meni maahanmenoksi (=puutteellinen), maahanmeno ja seisominen muutoin priimat, mutta luoksetuloissa eteen istumisen sijaan tömäytti kanuunankuulana suoraan ohjaajan rintakehään ja taklauksen jälkeen pyörähti suoraan sivulle. Tämä tiputti sekä maahanmenon että seisomisen tyydyttävään. Ohjaajalle tuli sanomista lisäksi koiran polvella tönimisestä, jota en itse tajunnut tekeväni, mutta Turkka vahvisti yleisöstä, että jätöissä olin tosiaan tönäissyt koiraa.

Tasamaanoudossa ei ollut huomauttamista, siitä erinomainen. Hyppynoudossa Anni selkeästi jännitti liukasta nurmea ja tuli pieni kosketus mennessä ja tullessa, arvosana muistaakseni hyvä. A-estenouto erinomainen. Eteenmenossa vaati tuplakäskyn maahan, siitä hyvä. Tällä sähellyksellä kokonaispisteiksi 79. Alin pistemäärä maastoon oli 83, joten meille lyötiin kilpakirja kouraan ja toivoteltiin hyvät kotimatkat. Ei ollut meidän päivä tänään. :( Harmittaa, että kauden viimeinen koe meni näin plörinäksi, mutta minkäs teet.

Muutama kepon nappaama kuva.

Labratuloksia

Annin sydäntutkimuksen yhteydessä otetut verinäytteet on analysoitu. Maksa-, munuais-, proteiini-, elektrolyyttiarvot, verensokeri ja kolesteroli sekä verenkuva ja kilpirauhastesti ovat kaikki kunnossa.

Afos 27 U/l (19.00-106.00)
Alat 33 U/l (24.00-136.00)
Alb 33.4 g/l (25.00-35.00)
Ca 2.70 mmol/l (2.20-3.10)
Gluk 5.0 mmol/l (3.50-10.00)
K 4.4 mmol/l (4.00-5.40)
Kol 4.0 mmol/l (2.40-8.80)
Krea enz 70 umol/l (43.00-115.00)
Na 147 mmol/l (144.00-158.00)
T Prot 58 g/l (54.00-84.00)
Urea 5.1 mmol/l (1.40-9.00)

Thyroid profile 1
T4 (total T4) 19,4 (12,9-51,5) nmol/l
FT4 (free T4) 15,3 (7,7-47,6) pmol/l
Canine TSH 0,11 (<0,5) ng/ml

WBC 7.78 10^9/l [6.00-17.00]
RBC 7.25 10^12/l [5.50-8.50]
HGB 17.4 g/dl [12.0-18.0]
HCT 47.59 % [37.00-55.00]
MCV 66 fl [60-77]
MCH 23.9 pg [19.5-24.5]
MCHC + 36.5 g/dl [31.0-34.0]
PLT 217 10^9/l [200- 500]

Korjaussarja

Annin kanssa tottista eilisten huonojen jäävien innoittamana. Kenttä oli edelleen märkä ja pimeäkin ehti tulla. Ei siis taaskaan mitkään mieltäylentävät olosuhteet. Halli alkaa olemaan pian kova sana. Istumiset onnistui tänään kertalaakista, mutta maahanmenojen kanssa edelleen ongelmaa. Tänään en kuitenkaan menettänyt malttiani, luulen, että tämä treeni ehkä tuottikin jotain. Otettiin lisäksi kaikki noudot ja eteenmeno, noudot priimat, eteenmenossa tarvi kaksi käskyä maahan. Kaikesta huolimatta tästä reenistä jäi parempi mieli. Näillä mennään.

Iina on valmistautuu canicrossin SM-skaboihin. Tänään 3 x 1,5 km vetoa pururadalla ilman jänistä. Koira hyvä, isäntä valitteli kinttujaan, jotain penikkataudin tapaista vihlontaa molemmissa säärissä. :/ Ennen vetoja kävivät jäljellä. Maanantaina Iinalle jälki heinäpellolle pitkähköön heinään, tänään vuorossa oli multajälki. Noin 700 askelta, neljä kulmaa, kolme esinettä, vähän ruokaa. Yksi kulma meni pitkäksi, koiralle tuli tilanteessa henkinen hiki ja ratkaisi ongelman menemällä maahan. Nousi kuitenkin hetken odottelun jälkeen ilman erillistä käskyä ylös, etsi jäljen ja jatkoi hommia. Kaikenkaikkiaan hyvä reeni, ja uskallan sanoa, että aika hyvällä mallilla on nyt Iinan jälki. Ohjaajakin on jäljellä nykyään varsinainen Zen-mestari. :D

Huono tottis :(

Ilmoittauduttiin Annin kanssa sunnuntaille Lieksaan kolmosen rajoittamattomaan jälkikokeeseen, jossa menolipun maastoon saa kymmenen parhaiten tottiksessa onnistunutta koirakkoa. Kisakirjeen mukaan kokeilata on ilmoittautunut sunnuntaille kaikkiaan 24. Kovin suurin odotuksin en kokeeseen lähde, mutta pitihän sitä kuitenkin käydä Annin kanssa pienen tottistauon jälkeen taas virittäytymässä tunnelmaan. Vettä oli satanut koko päivän ja kenttä oli kuraliejua. Hienohelma alkoi nirsoilemaan märkää alustaa jäävissä - istuminen meni seisomiseksi ja maahanmeno istumiseksi tai kenotukseksi, jossa kyynärät eivät osuneet maahan. Ohjaajalta paloi käämit ja reenistä jäi huono mieli, vaikka lopulta saatiikin tehtyä onnistunut maahanmeno sekä istuminen. Otettiin lisäksi tasamaanouto ja eteenmeno, niissä ei sanomista. Myös paikallaolo oli hyvä.

Iinalle seuraamista, jääviä ja eteenmeno. Iinaa eivät rapakot haitanneet.

Oulunsalossa

Aurinkoiset syysreenit Oulunsalon upeissa jäkälämaastoissa. Turkka oli katsomassa dobberien ipo-mestiksiä Turussa, joten pakkasin autoon koko lauman. Jälkien vanhenemista odotellessa esineruutu. Iinalle vietiin hanska ruutuun näöltä, Annille valmiina 3 esinettä. Kummallakaan ei ruudussa ongelmia. Annille lyhyehkö jälki parinkymmenen metrin janalla ja kuudella kepillä helppoon kangasmaastoon. Jippona lukuisia teiden ylityksiä. Janalla pientä soheltamista ja yksi välikeppi jäi nostamatta, muutoin ei isompaa sanomista. Zero järjesti reeniporukalle väliaikaohjelmaa muun muassa puunkarsintanäytöksen muodossa.

Zerppa nauttii aamiaisluutaan.



Ja sitten menoksi.