Melkein turha reissu hallille

Ilmoittauduttiin Annin kanssa OKK:n järjestämään Kirsi Päykkösen tokovalmennukseen, jonka mielestäni piti alkaa jo tänään. Hallilla kuitenkin selvisi, että VOI-EVL -ryhmä treenaa vasta huomenna, tänään vuorossa alokkaat. :D En tiedä kummassa lopulta oli katkos, informaatiossa vai mun luetunymmärtämisessä...?

Kun kerran hallille asti oltiin raahauduttu (ohjaaja täysin puolikuntoisena neljän päivän sairastamisen jälkeen), käytin Annin hallissa. Tehtiin vähän seuraamista, liikkeestä istumista, luoksetuloja ilman pysäytyksiä suoraan patukalle sekä vähän kaukoja ja maasta seuraamaantuloja. Huh että otti voimille. Semmonen reissu siis tänään, huomenna uus yritys toivottavasti paremmalla menestyksellä. :D

Iinankin piti osallistua viikonlopun koulutuksiin, mutta juoksu muutti suunnitelmat. Iinalle suoritettiin tänään kotimittaus ja -punnitus; säkä 68 cm ja painoa 30,5 kg. Ei enää mikään pikkutyttö...

Läksyt toteutukseen

Tyttöjen kanssa kuraisella kentällä pikatottikset. Laitettiin heti leiriltä saadut neuvot toteutukseen. Iinan kanssa keskitytään nyt hetki pelkästään oikeanlaisen tunnetilan rakentamiseen. Turhauman kautta nostetaan, tehdään muutama pikku juttu (tänään yksi sivulletulo ja pikkupätkä seuraamista) palkka ja autoon.

Annille melkein yhtä nopea treeni. Pikku pätkä seuraamista ja liikkeestä istuminen, palkka ja autoon kun vielä oli kierrokset kaakossa. Malttaispa tehdä useammin tämmösiä reenejä. Aina tulee jäätyä liian pitkäksi aikaa viilaamaan.

Leiriä ja näyttelyä

Typistetty leiriviikonloppu Räyskälässä takana. Iina pääsi pitkästä aikaa pureksimaan. Hieman tarttis saada aktiivisemmaksi kakaraa, muutoin tuli pelkkää positiivista palautetta. Yritämme tehdä kotiläksyt oikein. ;-) Tässä muutama kuva lauantain ekoista puruista.













Tässä vielä Iinan upea äiti IPO3 Diamandin Miranda Master eli Mimi tositoimissa. :)



Anni pääsi tekemään esineruutua ja lyhyen jäljen. Kaikki esineet ja kepit löytyivät, mutta jäi vähän räpellyksen maku suuhun molemmasta treenistä. Jätetään nyt nuo maastot Annin kanssa talvitauolle ja keväällä on kenties syytä miettiä vähän strategioita uusiksi. Kyllä oli hienoa nähdä pellolla viimeisen päälle hyvin treenattu koiran metsäjäljellä, siinä vähän omatkin silmät avautuivat. Iinakin kävi esineruudussa pitkästä aikaa, mutta siitä ei jäänyt paljon kerrottavaa...

Lähdettiin ajelemaan kotiinpäin sunnuntaiaamuna muutaman tunnin yöunien jälkeen ja pysähdyttiin matkalla Seinäjoelle KV-näyttelyyn. Hieman meinasi vastustaa; navigaattori ajatti meidät väärään osoitteeseen ja meinattiin myöhästyä koko näyttelystä. Lisäksi Turkka astui tungoksessa Iinan varpaille juuri siihen kohtaa, missä Iinalla on haava, joka tietenkin alkoi vuotaa verta. Koiria ja häkkejä tungoksessa roudatessa T onnistui telomaan myös oman sormensa. Isäntä ja koira olivat molemmat aivan veressä kehän laidalle päästyään. Kyllä siinä saatiin muutama paheksuva katse. :D Iinan tassuhaava tyrehtyi onneksi aika nopeasti, eikä ontunut jalkaa, joten ei muuta kuin kehään.

Iina yllätti täysin upealla kehäkäyttäytymisellään. Seisoi hienosti, ravasi nätisti kiskomatta ja poukkoilematta ja antoi tuomarin tutkia mukisematta. Häntää vain heilutteli. Hirveästä hulinasta ja tungoksesta ei ollut moksiskaan, laittoi heti kauneusunille kun pääsi häkkiinsä. IHANA kakara!! :-) Eli emme voi olla muuta kuin tyytyväisiä Iinan näyttelydebyyttiin. Pentuluokassa oli Iinan lisäksi toinenkin narttupentu, joka vei aivan ansaitusti ruusukkeet mukanaan. Iinan arvostelu on luettavissa TÄÄLTÄ.

Anni piti ilmoittaa Seinäjoelle ekaa kertaa käyttöluokkaan, mutta kämmäsin ja oltiin avoimessa. Anni esiintyi erittäin annimaisesti; pikkusen taas tuomari jänskätti, mutta ei yrittänyt väistää. Ravasi hyvin ja seisoi kuin patsas. Tänään se riitti EH:ään. Kaksi muuta avo-narttua oli poissa, joten Anni kirjattiin ainoana osallistujana luokkavoittajaksi. Annin arvostelu TÄÄLLÄ.

Laajakulmaa

Testailin vähän laajakulmaa sisätiloissa.

Iina ja maailman ihanin vaaleanpunainen possunkärsä.









Mitä sä siellä lattialla teet??





Äijien äijä.

Lenkkikuvatuksia

Purin taas vaihteeksi kameraa ja tässä joitain kolmikon rallatuksia, tosin aika huonolaatuisia sellaisia. Ei oo Arska viime aikoina näyttäytynyt.

Näin talvisissa maisemissa meillä lenkkeillään.



Mä meen edeltä!



Mutka pellolle.



Mums mums lunta naamariin.



Kieli jäätyy...



Eikö me äiti sovittu, että jos mulle tulee pikkusisko, se pysyy aina pienenä ja kilttinä.



Musta tuo ei kovin pieneltä enää näytä.



Eikä kiltiltä.



Se pitää laittaa ruotuun!



Taistelevat metsot.

Voittajaluokan korkkaus

Otettiin tänään Annin kanssa osaa OKK:n tokokokeeseen. Tuomarina Marko Puranen ja liikkurina Turkka. Korkattiin voittajaluokka komealla nollatuloksella. :D Ohjaaja nollasi kaksi liikettä ja koira yhden, ja siinäpä se sitten olikin. Tässäpä kootut selitykset:

Paikallaolo sujui annimaiseen tyyliin levollisesti ja varmasti. Loppuperusasentoon tarvi kaksi käskyä, josta tuomari rokotti kaksi pistettä eli paikallaolosta arvosanaksi 8.

Seuraaminen alkoi iloisesti tanssahdellen, painaen ja poikittaen. Virtaa oli niin paljon, että tiesin homman leviävän jossain vaiheessa kuin jokisen eväät. Ekassa pysähtymisessä koira jo aivan tärisi täpinäänsä. Kuulin jopa pienen kiljahduksen Annin kurkusta, ja se on harvinaista. Teki vielä jotenkuten paikallakäännöksen vasenpaan ja paikalla täyskäännöksen oikeaan, kunnes Anni päätti vähän purkaa ylimääräisiä höyryjä hirveällä sirkusloikkashowlla. Mamma sai samalla vähän naamapusuja. Sain kuin sainkin - ihme kyllä - pöljänä hilluvan koiran hallintaan ja päästiin jatkamaan kaaviota. Loppu sujuikin sitten ihan siististi, kun oli saanut enimpiä höyryjä riekkua pois. Yksi perusasento taisi jäädä istumatta. Tuon paketin leviämisen vuoksi saatiin seuraamisesta nolo vitonen. :-/ Hallinta olis aika pop.

Liikkeestä istumisessa Anni oli vielä niin kierroksilla, ettei kuunnellut käskyä vaan tarjosi vaan nopeasti jotain, joka oli tälläkertaa seisominen. Että se siitä sitten. Nolla napsahti.

Luoksetulon kämmäsi ohjaaja. Sanoin koiraa jätettäessä "paikka" -käskyn, jota en koskaan sano treeneissä. Idiootti minä. En tajua mistä se tuli?? Meillä on ollut muinon suurensuuri paikallaolo-ongelma, johon ei tepsinyt mikään muu kuin pakko. Paikka-käskyn jälkeen EI nousta, tai muuten tippuu taivas niskaan. Tämän taustoituksen jälkeen voin sanoa, että hienosti Anni noudatti tänäänkin paikka-käskyä. Ei noussut kolmannellakaan luoksetulokutsulla.

Myös ruutu meni ohjaajan piikkiin. Anni irtosi tosi hyvin ruutuun, mutta ohjaaja oli auttamattomasti myöhässä. Pysäytyskäsky tuli vasta sitten, kun koira oli jo yli ruudun. Olisin voinut tässä vaiheessa vielä käyttää yhden ohjaavan käskyn, mutta mitä tulee Susannan suusta; "maahan". Siellä se maata pötkötteli pelkät etutassut ruudussa. Hittolainen!!!! Ruudusta seuraamaan tuli hyvin.

Hyppynouto oli bueno, saatiin siitä 9,5. Puoli pojoa lähti liian tiiviistä luovutuksesta.

Metallinouto oli myös hyvä, siitäkin 9,5. Puolen pisteen vähennys samasta syystä kuin edellisessä.

Tunnari oli hyvä. Etsi ja poimi oman rauhallisesti vieraita kapuloita koskematta, mutta pureskeli kapulaa aika voimakkaasti. Kapulan rouskuttelusta tuomari vähensi 2 pistettä ja liian tiiviistä luovutuksesta puolikkaan. Eli siitä 7,5.

Kaukot oli muuten hyvät, mutta i-s -siirtymä jäi tekemättä syystä tai toisesta. Muut siirtymät oli nopeat, eikä liikkunut mihinkään suuntaan. Arvosanaksi 7.

Kokonaisvaikutus 8 nollaliikkeiden vuoksi. Tuomari antoi oikein kannustavaa palautetta; liikkeet on hyvällä mallilla, tänään tuli harmittavia ohjaajan töppejä ja alussa oli "hivenen" liikaa virtasta.

Kokonaispistemäärä huimat 156 eikä tulosta. :D Ei voida tituleerata itseämme edes luokkavoittajiksi, vaikka oltiin ainoa VOI-koirakko. Kaikesta huolimatta itselle jäi hyvät fiilikset, vaikka voisi kuvitella, että nollatuloksen jälkeen harmittais. Mulle oli voitto jo se, että Anni ei pälyillyt tuomaria eikä se lamaantunut kuten pk-kokeissa, päin vastoin. Valoa siis näkyvissä sysipimeän tunnelin päässä. Tuli ihan hirvee tsemppi päälle, nyt vaan hirrrrrrrveesti treeniä ennen seuraavaa koetta. Kyllä me vielä tulos voittajastakin haetaan, vaikka siihen menis viis vuotta. ;-)

Zerokin osallistui kokeeseen häiriökoiran roolissa. Hienosti jätkä hanskasi EVL:n paikallaolot!

Tassuhaava

Iina teloi tänään lenkillä tassunsa. :( Ulkoillessa en edes huomannut koko haavaa, mutta sisälle tultaessa alkoi ontua oikeaa etujalkaansa, ja komea vekkihän tassusta löytyi. Viilto on onneksi ulommaisen varpaan päällä, eikä esim. anturassa, jossa paraneminen hidasta. Niin syvä haava ei ole, että tarvisi lähteä tikkaamaan. Yritetään pitää haava puhtaana, puhdistellaan ja seuraillaan. Vamma on todella omituisessa paikassa, en ymmärrä mihin onnistui sen repimään? Ei edes vinkaissut kertaakaan lenkin aikana.

Ja sitten tassuhaavasta valokuviin. Anni pääsi eilen poseeraamaan treenien ohessa. Kuvat ovat Kari Kuninkaanniemen käsialaa. Kiitokset Kari!



Suoran ja tiiviin eteentulon harjoittelua. Miinuksia ropisee tokokokeessa ohjaajan koskettamisesta, mutta nooooooh.... :D

Toppilassa tunaroimassa

Tulihan se huonompi treenikin tehtyä ennen koetta. :-/ Oltiin vieraalla kentällä Toppilassa ja heti alkuun "jouduttiin" aika extempore vieraalle saksanpaimenkoiralle häiriökoiraksi. En ehtinyt suunnitella treeniä, joten tuli räpellettyä vähän sitä sun tätä. Pikkusen Annia jänskätti sakemanni sekä kentällä meidän kanssa ollut Annille vieras valokuvaaja. Ohjaajan lähellä ei ongelmaa, mutta esim. luoksetuloissa, kun joutui jäämään yksin, näytti aika pieksetyltä. Itse luoksetulotkin olivat sen näköisiä, että älkää hyökätkö kimppuun.

Vein Annin vähäksi aikaa autoon huilaamaan. Toisella kierroksella otettiin ruutua. Irtoaa ruutuun hyvin, mutta ekalla kerralla ei toteuttanut pysäytyskäskyä, vaan jäi huuhailemaan ja haistelemaan. Toinen, kolmas ja neljäs toisto olivat hyviä, tosin käytin huomattavasti tavallista voimakkaampia käskyjä. Pitää ottaa kokeessakin varman päälle ja käyttää reilusti ääntä pistemenetyksen uhallakin. Tehtiin myös luoksetuloja stopeilla ja maahanmenoilla tennaripalkalla sekä maasta seuraamaan juoksuja. Tästä treenistä jäi ihan hyvä mieli, jos ei tota ekaa ruutua lasketa.

Illalla otettiin kotona vähän kaukoja.

Iinalla alkoi juoksu tänäään. Kakara on ollut vähän vaisun ja kipeän oloinen, joten sai tänään vapautuksen kaikenlaisesta treenailusta.

Pikatokot...

...Annin kanssa Alatemmeksellä. Kentälle oli muitakin tulijoita, joten tuli tehtyä aika lyhyt ja tehokas treeni. Ruutua, stoppeja tennaripalkalla ja loppuun hyppynouto. Kaikki meni hyvin. Turkka on työreissussa, joten Iina kävi kentällä ainoastaan jahtaamassa ja repimässä patukkaa.

Lähdettiin kentältä uittolammen maastoon lenkille. Juuri ennen kotiinlähtöä Iina-idiootti karautti jäälle, joka on tällä hetkellä ehkä puolen sentin vahvuinen. :O Enpä muista millon viimeksi olisin säikähtänyt yhtä paljon. Jää vain rasahteli tassujen alla, kun ipana paineli menemään kuin bambi konsanaan. Siinä on taatusti jotain jeesusgeenejä, kun jää ei antanut periksi! Eipä tartte enää minkään vesistön lähettyvillä lenkkeillä ennenku tulee kunnon talvi, ettei tartte alkaa ruskeaa jäistä pelastamaan.

Kun pahimmat höyryt oli purettu, tehtiin Annin kanssa kotona vielä tunnaria. Sekin onnistui tänään, ei edes pahemmin pureskellut omaa. Aika pelottavan hyvin on mennyt Annin kanssa viimeaikoina reenit. Tarkoittaakohan se sitä, että kokeessa sitten kaikki menee päin peetä. :P

Hallikausi avattu

Tänään korkattiin hallikausi OKK-areenalla. Olipas mukava päästä vaihteeksi kuiviin olosuhteisiin treenaamaan. Zero tuli vierailevaksi tähdeksi mun ja Leenan vetämiin alo-avo -tokotreeneihin. Uusi ryhmä vaikutti varsin tasokkaalta ja motivoituneelta. :-) Ohjelmassa oli seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, ruutua ja ryhmäpaikallaolo. Zero oli ihan mielissään kun sai koko tunnin ajan Turkan jakamatonta huomiota.

Anni ja Iina pääsi halliin ohjattujen treenien jälkeen. Anni oli revetä liitoksistaan kun pääsi hallille pitkän tauon jälkeen. Iina puolestaan oli hallissa ekaa kertaa. Ahdas pyöröovi vähän arvelutti, muuten oli oma reipas itsensä. Ipana teki lyhyen mutta loistavan treenin; alkuun paikallaolo, maahanmenoja, seuraamista ja loppuun pari eteenmenoa.

Annin kanssa tehtiin aika pitkä treeni. Teki hyvässä vireessä loppuun saakka. Tehtiin alkuun seuraamiskaavio, johon sisältyi juoksua ja hidasta, paikallakäännöksiä, peruutuksia ja sivuaskelia molempiin suuntiin. Oli aika täpinöissään ja painoi kovasti, hetkittäin oli aika edessäkin. Seuraamisen jälkeen parit liikkeestä istumiset, ei ongelmaa. Luoksetulon stopit olivat entisellään, valui noin puoli koiranmittaa. Luoksetulon maahanmeno ok. Kaukoissa tuli jotain ihme sählinkiä. S-I -siirtymässä tarjoili maahanmenoa kokoajan?!? Ruutu otettiin ensimmäistä kertaa liikkuroituna kokonaisena liikkeenä, ja se oli aika bueno. Tosin meinasi ensin tulla väärälle puolelle seuraamaan, mutta korjasi itse hyvin. Myös tunnari otettiin liikkuroituna, sekin hyvä. Siihen olikin hyvä lopettaa. Ihan superhyper mahtava treeni!!! Kyllä toko on mukavaa. :-)

Ensilumi

Iina ja Zero ottivat tänään aamulenkillä ilon irti ensilumesta. :-)





Ihanaa kun tulee talvi ja pääsee valjastamaan Annin suksien eteen. Pääsee neiti tekemään sitä mitä rakastaa eniten. Hallikauden avaustakin odotellaan jo innolla. :-)

Tottelemassa

Kaikille koiruuksille tottista Alatemmeksellä.

Annille tehtiin kolme ruutua eripuolille kenttää kolmenlaisista törpöistä. Kolme toistoa jokaiseen ruutuun. Me harrastetaan enää vain ja ainoastaan tyhjiä, koska palkan ollessa ruudussa koira etsi vain namikuppia/lelua, eikä hahmottanut ruutua lainkaan. Nyt on selvästi alkanut etsiä ruutua. Kaksi ensimmäistä ruutua meni loistavasti! :-) Kolmas oli hankalampi. Annia hieman epäilytti ruudun takana seisova Leena, ja jäi puoleenväliin arpomaan, meniskö vai ei. Saatiin kuitenkin kolmannellekin pari onnistunutta toistoa, ja ehkä nopeimmat stopit ever!

Tehtiin tennispallopalkalla muutamia stoppeja, liikkuroituna liikkeestä istuminen sekä hyppynouto ja lopuksi Leenan hajuinen tunnari. Noissa ei ongelmia.

Zerokin kävi pätemässä kentällä. Iina keräsi sillävälin kivasti kierroksia autossa. Lopulta tuli Piinankin vuoro. Ollaan hiljalleen vaihtamassa seuraamisesta namipalkka palloon/patukkaan; hyvä seuraamispaikka alkaa olemaan jo tallentunut kovalevylle. Sais ehkä vähän suoremmassa olla, eikä millin-parin hajurakokaan olis pahitteeksi, mutta toisaalta Turkka tuskin haluaa mitään pikkusievää tokoseuraamista. :D Pääasia että homma näyttää siltä, että koiralla on mukavaa. ;) Seuraamispätkät on pidetty vielä toosi lyhyinä, samoin kuin muukin tekeminen.

Iina teki vielä muutamia eteentuloja lyhyeltä matkalta, pienen paikallaolopätkän ja ylitti ensimmäistä kertaa loivimmassa mahdollisessa asennossa olevan A-esteen. Etevä ipana.

Ennen tottista Iina kävi jälleen pellolla. Jätettiin tänään väliin muutama askel ilman ruokaa, ja hienosti ajoi tyhjätkin. Nyt jätetään homma pariksi päiväksi hautumaan.