Kotikone sanoi sopimuksensa irti, joten tässäpä kerralla viikon koirakuulumiset:
Tiistaina käytiin Annin kanssa maastoilemassa Haukiputaalla jälkeä ja esineruutua. Ruutu oli mielettömän hyvä: ilottelurevittelyt jäi alusta kokonaan pois, alkoi heti töihin ja työskenteli koko ruudussa - myös etuosassa! Tällaiset ruudut säästettäis mieluusti kokeeseen. Jälki tuottikin sitten enemmän harmaita hiuksia. Jana ok, kangasosuudet ok, mutta suolta suopursuista jäi kaksi keppiä ilmaisematta. Peesarin mukaan oltiin kyllä just eikä melkeen raiteilla, mutta kepit ei vaan pursuista nouse. Tämä ei ole mikään uusi ongelma, vaan suopursu on ollut Annille aina hankalaa. Nyt täytyy miettiä asap jotain suopursuun ja keppi-ilmaisuun liittyvää jäynää. Ihan päällimmäisenä näistä reeneistä jäi kuitenkin opetus: älä peruuta autoa ojaan, ja jos näin tapahtuu, älä yritä käyttää jälkiliinaa hinausköytenä. Onneksi saatiin raavasta miesvoimaa hätiin ja auto lopulta takaisin tielle.
Keskiviikkona kuokittiin purureeneissä Annin kanssa. Tehtiin poikain armottomien silmien alla henkilöryhmää, jäävät, noudot ja eteenmeno. Iinalle ZTP-jutskia.
Torstaina käytiin sekalaisella seurakunnalla ruutuilemassa Temmeksellä. Ruutu oli Annin osalta oikeastaan toisinto edellisestä. Tehtiin myös pienet keppi-ilmaisureenit - mistäs muualtakaan kuin suopursuista. Nakkelin näöltä kymmenkunta hyväksi hajustettua keppiä n. 4 x 4 m suopursupöheikköön. Aluksi koiralle oli selvästi vastenmielistä työntää pää haisevaan puskaan, mutta kun Anni tajusi, että tässähän on iltaruoka pelissä, niin johan alkoi keppiä nousta. En tiedä, oliko tällä harjoituksella minkään valtakunnan merkitystä mihinkään, mutta sainpahan ainakin elävän koirawunderbaumin autoon reenin jälkeen. Kantsii kokeilla. ;)
Kuulin muuten myöhemmin, että torstaina ihan lähellä meidän esineruutua oli käyskennellyt iso uroskarhu. Onneksi ei satuttu huudeille samaan aikaan.