Maanantaiyöreenit Martinniemessä. Mulla jäi kaikki puhti töihin (13 tunnin työpäivä), joten jätin Annin suosiolla kotiin, ja keskityin kattelemaan reenejä puolinukuksissa sohvalta.
Tottikset meni muuten ihan nappiin, paitsi luoksetuloissa tuli pientä häröilyä. Vauhdin lisääntyessä on eteentuloissa alkanut näkyä monenlaisia kummallisuuksia, kuten törmäämistä ja vinoon jäämistä. No, tämä ei ole kuin harjoituksen puutetta. Jatketaan siis eteentulojen vahvistamista lyhyeltä matkalta, eikä vauhdinkaan rakentaminen vielä valmis ole, eikä valmiiksi tulekaan, kuten ei koiraurheilussa mikään ikinä. :D Aina löytyy parannettavaa.
Toisella kierroksella Iina pääsi maalimiehen kanssa riekkumaan. Sitten kun komeampi osapuoli alkaa kirjoittamaan treenipäiväkirjaa (eli ei ikinä :D) saamme lukea Turkan ja Iinan purureeneistäkin. Mun on turha alkaa mitään syväanalyyseja sepostamaan, kun en lajista juurikaan mitään älyä, muuta kuin että hauskaa näyttää olevan koiralla sekä ohjaajalla, ja toisinaan maalimiehelläkin. Yleisöstä nyt puhumattakaan. Hauska laji siis. ;D