Käytiin Annin kanssa Sanginjoella maastoilemassa. Ensin esineruutu. Ruudussa kaikkiaan 9 esinettä, kolme edessä, kolme keskellä ja kolme ruudun taka-osassa. Kolme esinettä nousi näppärästi, jonka jälkeen Anni oli sitä mieltä, että esineruutu olikin sitten siinä. Ei tahtonut enää irrota taakse ja vähän väliä seisahtui mulkoilemaan ohjaajaa sen näköisenä, että ooksää tosissaan, määhän toin jo kolme, ei täällä enää mitään voi olla. Sain sen verran uskoa valettua koiraan, että toi lopulta neljä esinettä lisää. Kaikenkaikkiaan hyvä reeni, jatkossa näitä useamman kuin kolmen esineen ruutuja on luvassa lisää. >:)
Sitten jälki, joka olikin aika mielenkiintoinen. VOI-luokan jana, joka meni hienosti. Kolme ekaa keppiä mukavassa kangasmetsässä, jäljesteli ja noukki kepit hyvin. Sitten jälki ylitti leveähkön hiekkatien, meni hetken aivan tien vierustaa pitkin ja poikkesi siitä peltotielle ja edelleen pellolle. Jotenkuten vielä selvitti tien ylityksen ja peltotiepätkän, keppikin sieltä nousi, mutta kuiva ja tuulinen pelto olikin sitten liikaa Annin aivo- ja hajunystyröille. Pienen painostuksen avulla suoriuduimme pellolta takaisin metsään, jossa kääntyi taas jälkimoodi päälle ja tikkasi loppujäljen ilman mitään ongelmaa, ja kuutonenkin löytyi. Vitonen jäi jonnekin pellonreunaan.
Iina oli käynyt tänään kentällä reenaamassa hyppyjä. Oli kerennyt kahdesti loikata patukan perässä metrisen hypyn yli, kolmatta kertaa ei ollut enää halunnut hypätä. Koira hetkeksi autoon, ja kun Turkka oli tuumaustauon jälkeen ottanut Iinan kentälle uudelleen, se oli ontunut oikeaa etujalkaansa. :( Mystistä, koska hypyt olivat olleet ihan siistejä, ei ollut kolautellut tai muutenkaan rymynnyt. No, hyppyreenit päättyivät sitten siihen. Mahdollisimman huono treeni siis. Seurailemme tilannetta, iltaan mennessä ontuminen ei ollut ainakaan pahentunut.