Päivittelin missä mennään -osiota, ja aika köykäiseltä näyttää kalenteri hiihtojen osalta. Vetokausi ei ole päässyt alkamaan niin kuin olisi pitänyt; kun ladut saatiin kuntoon, tuli pakkaset. Kun kelit alkoi mennä inhimillisempään suuntaan, loukkasi Anni tassunsa, jota parannellaan yhä edelleen. Anni on päässyt ladulle tasan kerran tälle talvelle ja kelkan eteen kahdesti. Näillä vedoilla ei paljon juhlita. Kausi olisi tarkoitus korkata PK SM:issä Kangasalalla 20.-21.1. Yksilömatkoille ei näillä treeneillä koiraa lähdetä viemään, joten tyydytään hiihtämään 5 km viesti. Pohjakuntoa ollaan tehty Annille mönkkärillä irtolenkittämällä koko kesä ja syksy 3-4 krt viikossa 10-20 km matkoja vaihtelevissa maastoissa, joten vitosesta pitäisi koiran kyllä selvitä kunnialla, vaikka välissä on pakkolepoa muutama viikko ollutkin. Jos sitten maaliskuussa Auralla olisi koira ja hiihtäjä jo "kymppikunnossa"...?
Iinan hiihtotreenit ovat puolestaan tyssänneet keulakoiran uupumiseen. Toisaalta Iinalle on nyt tärkeämpää tehdä pohjakuntoa irtolenkittämällä. Riittää, että saadaan muutamat onnistuneet lyhyet vedot alle, ja koiralle hullunkiilto silmiin. Ensi talvena sitten täydellä höyryllä hiihtoa ruskeankin kanssa.
Sitten kuulumisia tottisrintamalta: tassuvammainen on tehnyt viime päivinä mielenvirkistykseksi kaukoja (m-s-m viilauksessa edelleen) ja tunnaria. Iinan tottisrintamalle kuuluu lähinnä nopeita maahanmenoja.