Keppi sulle, palkka mulle. :)
Annin jäljen vanhenemista odotellessa käytiin kentällä tottistelemassa. Kääk mitä seuraamista Anni esitti. :X En kyllä tommosen kanssa kehtaa kokeeseen mennä. :D Ihan JÄR-KYT-TÄ-VÄÄ painamista, edistämistä, poikitusta ja pomppimista. Mitäköhän taikoja me viikossa ehdittäis tehdä...? Jäävät ja luoksetulot oli (lukuunottamatta sitä valmistelevaa seuraamista) hyvät, samoin noudot. Eteenmenot sen sijaan kusee ja pahasti. Irtoaa kyllä kuin tykin suusta, mutta maahanmenot kaikuu kuuroille korville. Ohjelmassa siis armotonta seuraamis- ja maahanmenoreeniä seuraavan viikon ajan.
Iinalla oli kentällä hyppykoulua metrisellä esteellä. Iina on yksinkertaisesti onneton hyppääjä. Sen verran on talven aikana kuitenkin edistytty, että yli menee metrisestäkin, ja suurinpiirtein katsoo mistä hyppää. Enää ei tarvi pelätä, että rikkoo itsensä. Kosketus kyllä tulee vielä mennen tullen. Aika näyttää saadaanko hyppytekniikkaa hiottua niin, että hyppäisi koskettamatta.
Pallon perässä jaksaa pomppia.
Eikä siinä vielä kaikki. Iina kävi illastamassa iltapöperönsä pellolta. Teemana ilmaisut, alustana sänki. Suora, jossa yhteensä viisi esinettä parinkymmenen askeleen välein, ruoka onnistuneesta ilmaisusta. Tarkkaa ja rauhallista työskentelyä, ja moitteettomat ilmaisut...
Nälkä, mikä ihana tekosyy. ;)
Tämmösiäkin tyyppejä ikuistui tämänpäiväiseltä treenireissulta kameran muistikortille.
