Treenirintamalla ei ole niin hiljaista miltä blogin perusteella vaikuttaa. Tämäkin viikonloppu on pitänyt sisällään varjelusreenejä, tottista, hiihtoa, kikkarointia... Iinan varjelustreeneissä on menty eteenpäin aimo harppaus. Annikin on käynyt maalimiestä nykryhampaillaan pelottelemassa. :) Annin kanssa on kuitenkin pääasiassa keskitytty tokoiluun, lähinnä ohjattua, kakeja ja tunnaria ollaan viime aikoina viilattu. Vähän on jotenkin motivaatio tuon tokoilun kanssa edelleen hakusessa, saapa nähdä päästäänkö koskaan enää kokeeseen saakka... Me niin kaivataan kesää ja jälkitreenejä.
Iina on loistanut myös hiihtoreeneissä. Sen motivaatio, vai pitäisikö sanoa raivo, vetohommiin kasvaa kerta kerralta, eikä sillä ole vaikutusta, lähteekö se tyhjälle ladulle vai jäniksen perään. Kaikkensa antaa aina. Vielä viime talvena toisen koirakon ohitettuaan saattoi jäädä himmailemaan ja odottelemaan kaveria, mutta nyt veto jatkuu ohituksen jälkeenkin. Ja mikä parasta, Iinan kanssa ei tarvitse pelätä rähinöitä tai hammasteluja, ohittaa puhtaasti aina.
Viikonlopun ilotteluja. Kuvassa Zero, viikonlopun yövieras Zara ja Iina.
