29. tammikuuta 2011

Halleilua, synttäreitä ja DCM-tuloksia

Kävin aamusella talkoilemassa OKK-hallilla tokoepiksissä ja jäätiin kokeen jälkeen Annin kanssa treenaamaan. Aloitettiin merkillä. Koira oli autossa odottelusta sen verran täpinöissään, että pelkäsin jo tassujen puolesta, siihen malliin suditteli hiekkatekonurmella. :D Merkille juoksutuksen jälkeen muutama toisto ohjattua > parempi kuin eilen. Pitäis muuten investoida uusiin ohjatun kapuloihin, entiset pysyy kasassa enää pyhällä hengellä.

Muisteltiin myös jättöliikkeitä juoksusta. Ei asentovirheitä ja jätöt todella nopeita, etenkin maahanmenot! Tuntuu, että tekee jopa paremmin kuin kävelystä. Valmisteleva seuraaminen tosin ei ollut mitään kaunista katseltavaa; painoi, poikitti ja edisti aika lahjakkaasti. Tuo juoksuseuraaminen täytyy ottaa suurennuslasin alle. Ekalla kierroksella vielä muutama hyppynouto metallilla ja koira hetkeksi autoon levähtämään.

Toinen kierros aloitettiin ruudulla. Päivi apparoi ja vei palkkaa ruutuun > kolmen onnistumisen jälkeen jätettiin ruutu muhimaan. Sitten kaivettiin tunnari naftaliinista. Ekalla yrittämällä koomaili ihan huolella; otti oman, tiputti ja nosti viereisen, jonka sitten päätti kiikuttaa perille saakka. Nollattiin tilanne, ja kaksi seuraavaa toistoa oli hienot! Kaikenkaikkiaan parempi reeni kuin eilen, taisin olla eilen itsekin vähän nuutunut - ei voi koiraltakaan silloin odottaa ihmeitä.

Onnistuneiden episten ja treenien jälkeen kotona sähköpostissa odotti mukava kirje Jenkkilästä; muutama viikko sitten SDY Pohjois-Suomen DCM (=dilatoiva kardiomyopatia) -kimppageenitestissä otetut DNA-näytteet oli analysoitu, ja Iinan tulos on negatiivinen. Anni puolestaan pos.het.

Iinan tulos oli paras synttärilahja 2-vuotispäivänä - onnea Iina!